Page 17 - PelastusalanAmmattilainen_422
P. 17
alkoi rakentua uuteen moodiin, kun se sai
oikeat syötteet sekä lisää resursseja ja kun
henkilöstön ja johdon väliset ongelmat saa-
tiin purettua. Toki Lapin luonnolla on oma
osansa – mutta ympäristö ei auta, jos laitos on
huono, Aarto linjaa.
ERILLISYYDEN KUPLA PUHKESI. SPALin ky- Suomea kiertänyt.
selyssä kommentoitiin erityisesti rekrytoinnin Ville Koskela on
ja palkkauksen haasteita. Moni raportoi, että työskennellyt aiemmin
palkka ei vastaa työn vaativuutta, johto ei Etelä-Savossa ja
panosta riittävästi veto- ja pitovoimaan ja lai- Helsingissä ennen
toksen toiminta nojaa ylitöihin ja sijaisuuksiin. pohjoisen kutsua.
Myös Lapissa oltiin näiltä osin pitkään lapsen-
kengissä. Vielä vuonna 2020 yhdellä työnteki- Paljon 57 % – Kun ihmiset huomaavat, että ideat
jällä saattoi olla useita esihenkilöitä ja valta oli enemmän otetaan vakavasti, he myös haluavat kehittää
keskittynyt lähinnä keskushallintoon. toimintaa. Näin työstä tulee myös turvalli-
Jonkin verran 35% sempaa, tehokkaampaa ja tuottavampaa.
– Keskeisin kritiikki oli se, että laitos oli enemmän
alueorganisaatio, mutta toiminta oli kunta- Yksi konkreettinen satsaus turvallisuuteen
kohtaista. Kemi ja Tornio sekä harva-alueen Ei enempää on häirintäyhdyshenkilön nimeäminen sekä
asemat olivat omia yksiköitään, eikä riittävää traumaattisten kokemusten purkamiseen tar-
integraatiota ollut. eikä vähempää 9 % koitetun defusing-toimintamallin systemaat-
tinen käyttöönotto. Pyrkimyksenä on ennal-
Laitoksen veto- ja pitovoimaa lähdettiin Jonkin verran 0% taehkäistä sitä, ettei kenellekään jäisi työstä
kehittämään levein hartioin. Valta ja vastuu vähemmän patoumia, joita joutuu kantamaan mukanaan.
siirrettiin lähemmäs ihmisiä, ja kullekin
työntekijälle nimettiin yksi esihenkilö. Lappi Paljon 0% KOULUTUKSEEN KANNUSTETAAN. Lapin pe-
jaettiin lisäksi kolmeen pelastusalueeseen, ja vähemmän lastuslaitos haluaa olla koulutusmyönteinen
henkilöstö on kulkenut eri asemien välillä. organisaatio, joka tarjoaa täydennyskoulu-
Harva-alueille on avattu myös uusia virkoja, Pelastuslaitos on teettänyt vuoden 2022 aikana tusmahdollisuuksia laajalla skaalalla – sekä
kuten 16 ylipalomiehen ja asemamestarin ylityötä aikaisempiin vuosiin verrattuna? * kuukauden palkallisen vapaan ammatilliseen
virkaa. jatkokouluttautumiseen vuosittain. Paraikaa
Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä huomattavan moni Lapin pelastuslaitoksen
– Nyt kun integraatio on toteutunut ja Aarto lisäsi avoimuutta ja tiedon jakamista. työntekijä suorittaa jatko-opintoja.
ihmiset kiertävät harva-alueita, he näkevät, Henkilöstö kokoontuu maanantaiaamuisin
että olemme samaa laitosta. Moni on käynyt Teams-kahveille kuulemaan viikon tilanne- – Perinteisesti alalla kouluttaudutaan pe-
työjaksolla harva-alueella aina Helsingistä katsauksen – aina taloustilannetta myöten. lastajiksi, ja urakoulutus on sitten siinä. Mutta
asti, Aarto kertoo. Käytäntö on katkaissut marmatuksen siitä, paikalleen pysähtyminen on taantumista. Mi-
mitä ”kulissien takana” tapahtuu. tä innovatiivisempi toimintakulttuuri ja mitä
Hyvässä hengessä käytyjen neuvotteluiden parempi koulutustaso organisaatiossa on, sitä
myötä Lapin pelastuslaitoksen palkkausjär- – Kun luvut ovat avoimesti esillä, kaikki paremmin se pystyy vastaamaan päivittäin
jestelmä onnistuttiin niin ikään uudistamaan. ymmärtävät, että talous on tiukilla. Ei ole eteen tuleviin haasteisiin, Aarto esittää.
Palkkatasoja korjattiin ja vääristyneitä palkka- niin, että rahaa on jossain, mutta sitä ei anne-
eroja tasattiin. ta käyttöön. Myös Ville Koskela pohtii jatkokouluttau-
tumista.
– Vaikka peruspalkat ovat alalla edelleen Henkilöstöstä nousevat kehitysideat pyri-
pienet ja monet tekevät Lapissakin ylitöitä tään nykyään viemään käytäntöön sen sijaan, – Minua on aina kiinnostanut auttaa mui-
pärjätäkseen, palkanmaksajana sijoitumme että ne lakaistaisiin entiseen malliin maton ta. Alavalinta ei ole kaduttanut, päinvastoin.
ylimpään kolmannekseen, ja myös Lapin eri- alle. Yksi esimerkki on työsuhde-etujen pa- Aion jatkaa alalla ja katson, jos kouluttautui-
tyispiirteet on huomioitu. rantaminen ja työntekijöiden kannustaminen sin pidemmälle. Lapissa olen viihtynyt hyvin
liikkumiseen työsuhdepyörien avulla. ja suosittelen Lappia muillekin, hän sanoo. ✖
TASA-ARVOINEN TYÖYHTEISÖ. Aiemmin La-
pin pelastuslaitoksella kyti klassinen johtami-
sen ongelma: työntekijät eivät tienneet, mitä
muut tekevät, ja usein omakin vastuualue oli
epäselvä.
– Johdon ja työntekijöiden välisen vuoro-
vaikutuksen on oltava tasa-arvoista, ja johta-
jan pitää tuntea kentän ongelmat. Kuuntelen
alaisteni huolia, toiveita ja tarpeita ja sen
pohjalta mietin, miten toimintaa voidaan
kehittää. Vuorovaikutus tarjoaa parhaan poh-
jatiedon johtamiselle, Aarto sanoo.
17
