Page 11 - Pelastusalan_ammattilainen_4-23

– On tärkeää, että ymmärrämme, miten ryhmä toimii tai kehit- TEEMU TANSKALUE VERKOSTA SPAL.FI
tyy, koska pelastusalalla työ on vahvasti ryhmätyötä. Ryhmäyty-
minen olisi paljon helpompaa, kun ymmärtäisimme, mitä tapah- IIRO NAHKAMÄKIPortugalin maastopaloja
tuu, kun ryhmään tulee esimerkiksi uusi työntekijä, Forss sanoo. johdettiin vahvasti tiedolla
TERO LÄHDESMÄKI
Forss ottaa esimerkiksi huippu-urheilun. Hänellä on itsellään PORTUGALIN MAASTOPALOJA oli sammuttamassa suo-
tausta jääkiekonpelaajana, ja hän on tehnyt myös paljon töitä malainen maastopalomuodostelma. Kokemusten perusteella
urheilijoiden kanssa. Urheilumaailmassa mentaalivalmennus ja kehitetään myös Suomen maastopalotoimintaa. Kehitettävää
ryhmädynamiikan koulutukset ovat jo arkipäivää. on muun muassa tiedolla johtamisessa ja lentosammutustoi-
minnassa.
– Pelastusalalla vielä ajatellaan, että pitää olla jokin ongelma,
jotta nämä asiat koskettavat minua, Forss harmittelee. Kainuun uusi pelastusjohtaja
pohtii ratkaisuja
Yksittäisen henkilön koulutus voi edistää koko työyhteisön henkilöstöpulaan
hyvinvointia, kun koulutuksen oppeja sovelletaan omassa työssä.
Forssin saamissa avoimissa palautteissa on kiitelty, että koulutus PELASTUSJOHTAJA Juha Saario
motivoi kehittämään itseään myös työkaverina. ajattelee, että yksi uudenlainen rat-
kaisu pelastajapulan haittavaikutus-
Mikä minua motivoi? ten minimointiin voisi olla virkojen
Mental Rescue Toolsin kaksipäiväisessä koulutuksessa tutkittua keskittäminen Kajaaniin. Työvuoron
tietoa tuodaan esille käytännönläheisesti. Kaiken keskiössä on alkaessa henkilöstö jakautuisi yhdel-
osallistujien avoin vuorovaikutus. tä asemalta maakuntiin ja palaisi työ-
vuoron päätteeksi jälleen Kajaaniin.
– Kun asioita käsitellään vuorovaikutteisesti ja jaetaan omia
kokemuksia, ne usein kolahtavat eri tavalla. Hätäkeskuslaitoksen
posttraumatyöpajat
Motivaatio on koulutuksen tärkeä teema. Osallistujat pohtivat, keräävät kiitosta
mikä häntä itseään motivoi, miten voi motivoida muita ja miten
työnantaja voisi motivoida työntekijöitä arjen työn ohessa. HÄTÄKESKUSLAITOS ON
järjestänyt tähän mennessä
– Raha tietysti motivoi. Se on kuitenkin ulkoinen motivaattori, kolme posttraumatyöpajaa,
eikä sitä meidän alalla oikein ole tarjolla. Pitää löytää muita moti- joihin on osallistunut noin
vaatiotekijöitä, kuten työn merkitys ja arvot. kymmenen prosenttia ope-
ratiivisesta henkilöstöstä.
Psyykkisen hyvinvoinnin rinnalla kulkee aina fyysinen hyvin- Työpajojen taustalla on lisätä
vointi. Pelastusalalla tehdään vuorotyötä, mikä itsessään on hyvinvointia ja edistää palau-
kuormittavaa ja pakottaa etsimään omaa hyvinvointia edistäviä tumista. Seuraavaksi vuoros-
toimintatapoja. sa on vertaispurkuohjaajien
koulutus.
– Olen tehnyt ensihoitajille ja pelastajille Firstbeat-mittauksia,
ja pystyn datan kautta näyttämään, millaisia lainalaisuuksia esi-
merkiksi yötyössä on. Sitä kautta voimme pohtia, mitkä asiat
tukevat hyvinvointia ja mitkä taas koko ajan syövät sitä. Jos tilan-
teen päästää liian huonoksi, sieltä on aina vaikeampi nousta.

Löydä sisäiset motivaatiotekijäsi

ENSIHOITAJA ja psyykkinen valmentaja Tuomas Forss toi-
voo, että jokainen pelastusalan ammattilainen löytäisi työ-
hönsä sisäisiä motivaatiotekijöitä. Itsemääräämisteorian
mukaan sisäinen motivaatio koostuu autonomian, yhteen-
kuuluvuuden ja pätevyyden tunteesta.

– Sisäistä motivaatiota ruokkii se, että löytää jokaisella
osa-alueella omasta työstä tai omista ajattelumalleista posi-
tiivisia asioita, Forss sanoo.

1 Autonomian tunnetta vahvistaa, jos pystyy itse
vaikuttamaan jollakin tavalla työhönsä.

2 Yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu, jos tuntee kuu-
luvansa työyhteisöön, saa sieltä tarvittaessa tukea tai
pystyy itse tukemaan ryhmää.

3 Pätevyyden tunne on sitä, että tuntee olevansa hyvä
edes jollakin osa-alueella omassa työssä. Forssin
mukaan tähän tarvitaan palautetta arkisten työtehtävien
yhteydessä – ei vain silloin, kun joku pelastetaan.

11