Page 30 - Kajaani-kaupunki-Varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022-2

käytöstä. Yhteisö rohkaisee kokeiluun, yrittämiseen ja sinnikkyyteen sekä sallii myös ereh-
tymisen. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.

Henkilöstöä kannustetaan itsearviointiin, tiedon ja osaamisen jakamiseen ja samalla am-
matilliseen kehittymiseen. Yhdessä sovittujen tavoitteiden ja tehtävien pohdinta, oman
työn säännöllinen arviointi sekä huoltajilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute
edistävät yhteisön oppimista. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja
tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen.

Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvin-
voinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä
edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus
kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Yhteisössä kannustetaan kaikkia kekseliäisyyteen,
mielikuvituksen käyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Leikki saa näkyä ja kuulua. Las-
ten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille annetaan tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Leikkiville
lapsille ja aikuisille mahdollistetaan keskittyminen leikkiin.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin kuuluu henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekä
vuorovaikutus huoltajien ja lähiympäristön kanssa. Yhteisön jäsenet kunnioittavat toisiaan
ja arvostavat yhteistyötä. Yhteisö rohkaisee lapsia hyvään vuorovaikutukseen sekä toimi-
maan ryhmän jäseninä. Henkilöstö tukee lasten vertaissuhteiden syntymistä ja vaalii ystä-
vyyssuhteita. Turvallisessa yhteisössä puututaan ristiriitoihin ja opetellaan rakentavia kei-
noja niiden ratkaisemiseen.

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta85 ja tasa-ar-
voa kaikessa toiminnassa. Lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita, näkemyksiä ja mieli-
piteitä arvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen sekä rakentei-
den tietoista kehittämistä. Lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen
seurauksista kehittyy osallisuuden kautta. Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen koh-
taaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lasten ja huoltajien
osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin edistää osallisuutta.
Jokainen henkilöstön jäsen on tärkeä osa kasvatusyhteisöä.

Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina riippumatta henkilöön
liittyvistä tekijöistä86. Yhdenvertaisuus ei merkitse samanlaisuutta. Toimintakulttuurin ke-
hittämisen kannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista
keskustellaan työyhteisössä. Lisäksi tulee pohtia, miten esimerkiksi kieleen, etnisyyteen,
katsomukseen, vammaisuuteen, sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet nä-
kyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit
sekä tavat toimia stereotyyppisten oletusten mukaisesti välittyvät lapsille. Varhaiskasvatus
on sukupuolisensitiivistä. Henkilöstö rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuo-
leen tai muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-

85 Varhaiskasvatuslaki 3 § 1 momentti 6 kohta
86 Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 7 ja 8 §

29