Page 31 - Kajaani-kaupunki-Varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022-2
P. 31

odotuksia. Henkilöstö tunnistaa lasten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä
sekä puuttuu niihin hienotunteisesti ja johdonmukaisesti. Myönteisellä ja kannustavalla
vuorovaikutuksella tuetaan lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Varhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Kulttuu-
rinen moninaisuus nähdään voimavarana. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kie-
leen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Varhaiskasvatuksessa arvos-
tetaan ja hyödynnetään moninaista kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä yhteisön ja ym-
päristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Tämä edellyttää
henkilöstöltä tietoa kulttuureista ja katsomuksista sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita
monesta näkökulmasta ja asettua toisen asemaan. Erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista
keskustellaan rakentavasti ja luodaan myös uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla ediste-
tään kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaik-
kialla. Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimi-
sessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskun-
taan kuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuuri-
sesti moninaisessa maailmassa. Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä
malleja, ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö rohkaisee lapsia käyt-
tämään kieltä monipuolisesti. Lasten kielelliset lähtökohdat huomioidaan, ja heille anne-
taan aikaa ja mahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin.

Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa
Varhaiskasvatuksessa arvostetaan terveellisiä, turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja. Var-
haiskasvatuksen yhteisössä liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona sekä vältetään pitkä-
kestoista istumista. Lasten hyvinvointia edistetään antamalla mahdollisuus päivän aikana
rauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista, terveellistä ja riittävää ravintoa.
Toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan yhteisön mahdollisuus toimia kiireettö-
mässä ja keskittymistä edistävässä ympäristössä. Selkeä ja suunnitelmallinen, mutta jous-
tava päivän rakenne edistää hyvinvointia.

Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaali-
sesta turvallisuudesta. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä87.
Lapsella on oikeus saada lohdutusta sitä tarvitessaan. Varhaiskasvatuksessa ei sallita kiu-
saamista, väkivaltaa eikä häirintää. Kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä eh-
käistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti osana toimintakulttuurin kehittämistä. Olennaista
kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on tukea lasten vertaissuhteita ja yhteisön hyvinvointia.
Henkilöstöllä on keskeinen rooli lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjoittelun
ja kehittymisen tukemisessa. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ris-
tiriitoja rakentavasti. Häirintä-, kiusaamis- tai väkivaltatilanteista keskustellaan lasten huol-
tajien kanssa ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Turvallisuuden edistämiseen kuuluu myös ta-

87 Varhaiskasvatuslaki 10 §

                             30
   26   27   28   29   30   31   32   33   34   35   36