Page 36 - Kajaani-kaupunki-Varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022-2

Koko henkilökunnalle pidetään yhteiset säännölliset palaverit, joissa tulee olla mahdolli-
suus myös ammatilliseen keskusteluun. Päiväkodeissa järjestetään koko henkilöstön suun-
nittelupäivä kaksi kertaa toimikauden aikana. Vuosisuunnitelma ja siitä johdetut tarken-
nukset tiimiin laaditaan toimikauden alussa ja siihen kirjataan toiminnan tavoitteet ja pe-
riaatteet. Vuoropäiväkodit liittävät vuosisuunnitelmaan iltoihin, öihin ja viikonloppuihin liit-
tyvät pedagogiset ratkaisut. Suunnitelmaa tarkennetaan ja arvioidaan toimikauden aikana
ja päätteeksi lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousseiden asioiden pohjalta. Vuosi-
suunnitelmia arvioidaan ja tavoitteita tarkennetaan kauden aikana tiimeissä säännöllisesti
ja koko yksikön vuosisuunnitelma arvioidaan vähintään kerran vuodessa.

Kaikissa palavereissa tulee huomioida kaikkien osallistujien osallisuus käyttämällä monen-
laisia menetelmiä ja palaverikäytänteitä. Kaikille osallistujille tulee antaa mahdollisuus il-
maista mielipiteensä esimerkiksi puhumalla, kirjoittamalla, kyselyillä ja pienryhmäkeskus-
teluissa.

Kajaanissa osallisuus on koko kaupungin yhteinen pitkäkestoinen painopistealue. Osalli-
suus huomioidaan kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa. Lasten, huoltajien ja varhais-
kasvatuksen henkilöstön välinen vuorovaikutus on myönteistä ja kannustavaa. Tiedoste-
taan ja huomioidaan, että aikuisten vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä toimin-
tatavat välittyvät lapsille. Varhaiskasvatuksen työntekijä hoivaa ja tukee lasta tiedostaen
mitä juuri tämä lapsi tarvitsee. Jokainen lapsi ja aikuinen hyväksytään omana itsenään ja
tulee päivän aikana kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi. Vuorohoidossa tulee kiinnittää eri-
tyistä huomiota lasten osallisuuteen, inklusiivisuuteen, yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja
varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen hoitoajoista riippumatta.

Sensitiivisyys huomioidaan kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa. Varhaiskasvatuk-
sessa lapsi huomioidaan yksilönä. Jokainen lapsi saa positiivisia kohtaamisia ja palautetta
päivittäin. Positiivinen palaute on ensisijainen palautteen muoto varhaiskasvatuksessa.
Pyrkimys mahdollisimman pysyviin ryhmärakenteisiin mahdollistaa lapsen tuntemisen ja
yksilöllisen sekä sensitiivisen kohtaamisen.

Varhaiskasvatuksessa tulee huomioida, että lapsi voi olla yhtä aikaa osaava ja tarvitseva, ne
eivät sulje toisiaan pois. Aikuisen tehtävä on sensitiivisesti havainnoida ja huomioida yksi-
lökohtaisesti ne tilanteet, joissa lapsi tarvitsee aikuisen apua ja huomiota.

Ryhmissä käytetään positiivisen pedagogiikan menetelmiä. Lasten kanssa harjoitellaan ak-
tiivisesti positiivisten asioiden ja ominaisuuksien nimeämistä. Lasten ja henkilökunnan vah-
vuuksia nimetään ja esimerkiksi ryhmän jäsenten vahvuudet voivat olla ryhmässä näky-
villä.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa tulee aktiivisesti arvioida ja kehittää toimintamal-
leja, jotka mahdollistava yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittymisen. Varhaiskasvatuk-
sessa kaikilla lapsilla on esimerkiksi tasavertainen mahdollisuus leikkiä, liikkua, askarrella
omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan.

35