Page 20 - Espoon-Kuvis-Pensselihirmut-2019
P. 20
Päivi – luonnon ystävä ja uuden etsijä
NINA RUOKONEN – Akvarellimaalauksessa ihaninta on vuoria, kulttuuria ja tutustumaan
ollut sattuman kanssa leikkiminen; miten maan ihmisiin.
n Koulumme päätoiminen eri värit käyttäytyvät paperilla, miten
opettaja Päivi Sarakorpi jäi ihmeellistä niiden liike on. Toivotan Päiville oikein hyvää matkaa
eläkkeelle syyskauden 2018 kohti uusia ihmeellisiä seikkailuja ja
päätteeksi. Hän ehti toimia Espoon Työskentelin ensin Tapiolan opetus elämyksiä!
kuvataidekoulussa opettajana yhteen pisteessä 14 vuotta, sen jälkeen Lep
sä 34 vuoden ajan. Juttelin lämpimän pävaaran, Karakallion, Olarin, Juppin Kiitos kallisarvoisesta työpanok
ja viisaan Päivin kanssa puhelin ja Suvelan opetuspisteissä, ja viimei sestasi – jäämme kaipaamaan hersy
haastattelun merkeissä aurinkoisena seksi Karakalliossa noin 15 vuotta. vää nauruasi ja iloista seuraasi!
maaliskuun maanantaina.
Mitä tämä työ on sinulle antanut?
Millainen oli polkusi Verta, hikeä ja kyyneleitä! (Päivi nau
kuvataideopettajaksi? raa sydämellisesti.) Vakavasti puhuen,
Ylioppilaaksi tultuani hain Atskiin eli olen saanut unohtumattomia hetkiä
Ateneumiin grafiikan linjalle, mutta paletin koko laajuudelta.
jäin yhtä pistettä vaille. Seuraavana
vuonna hain lavastuksen linjalle, mutta Mistä olet ammentanut
jäin varasijalle. Kolmantena vuonna inspiraatiota ja voimaa työhösi?
päätin hakea jollekin sellaiselle linjalle, Luonto on aina ollut suuri voimava
jonne otettiin sisään enemmän kuin rani, olen kolunnut niin ojanpohjia
vain pari opiskelijaa, ja hain kuvikselle. kuin tutkinut tarkasti, mitä puista on
Ovet aukenivat, ja todella innostuin maahan pudonnut. Lasinpuhaltami
kuviksen laajuudesta ja monipuolisuu nen on jäänyt opiskeluajoilta mieleen
desta. Vaihtoehtoisena opiskelupaikka kiinnostavana kahden vuoden ajan
na olisi ollut Sibelius-Akatemia, koska jaksona; ihmetys siitä, miten moneen
soitin pianoa ja myöhemmin myös materiaali taipuukaan.
käyrätorvea. Pääsykokeet olivat kuiten
kin samana päivänä kuin Ateneumissa. Viime vuosina akvarellimaalaus
Oli siis pakko valita – Atski voitti, enkä ja erityisesti ”märkää märälle”-tek
ole katunut! niikka on vienyt sydämeni, ja joskus
jopa yöni. Opettajan oma intohimo
Missä kaikkialla olet työskennellyt? välittyy aina oppilaille. Akvarellimaa
Valmistumiseni jälkeen hain virkoja lauksessa ihaninta on ollut sattuman
Hangosta, Heinolasta ja Ruovedeltä, kanssa leikkiminen; miten eri värit
ja sain ne kaikki. Jouduin siis taas käyttäytyvät paperilla, miten ihmeel
valitsemaan, ja karttaa tutkailtua listä niiden liike on.
ni valitsin Ruoveden. Opetin siellä
vuoden ajan peruskoulussa, lukiossa Missä mielestäsi piilee
sekä myös Ruoveden opistossa, jossa taideopetuksen merkitys?
oppilainani oli mm. 80-vuotiaita drei Miksi se on tärkeää?
jaamisesta innostuneita isoäitejä. Ihmisellä on aistit – silmät, korvat ja
liikkuvat jäsenet. Itse koettu ja tehty
Espoon kuvataidekoulussa tanssi, musiikki tai kuvantekeminen
aukeni kuitenkin kahden vuoden täyttää meitä niin paljon rikkaam
viransijaisuus, johon silloinen reh malla tavalla kuin voimme koskaan
tori Liisa Piironen palkkasi minut. ottaa vastaan vain toisten tekemänä
Sen jälkeen vietin vielä vuoden tai katsojana. Siinä piilee mielestäni
Jyväskylän yliopistossa opettajan taiteen eri muotojen merkitys.
koulutuslaitoksella, jossa opetin
tuleville luokanopettajille kuvataiteen Onko eläkepäiville
didaktiikkaa. Sieltä palasin Espoo jo suunnitelmia?
seen päätoimiseksi opettajaksi 1987. Lähden viiden päivän kuluttua
matkalle minulle hyvin rakkaaseen
– Luonto on Armeniaan. Olen jo vuosien ajan
aina ollut suuri halunnut matkustaa sinne keväällä,
voimavarani, olen perinteiseen pyhiinvaellusaikaan, ja
kolunnut niin nyt se viimein onnistuu!
ojanpohjia kuin
tutkinut tarkasti, Kiinnostuin aikoinani Armenias
mitä puista on ta lainattuani kirjastosta Armenian
maahan pudonnut. kansanmusiikkilevyn – lainasin tuota
samaa levyä uudestaan ja uudestaan
lähes vuoden ajan. Siitä kasvoi haluni
matkustaa paikan päälle tutkimaan
20
