Page 9 - Albatrossi-Albatrossen-2_2022
P. 9

BSAG:N PROJEKTIJOHTAJA Elisa Mikko­         OSA HANKETTA oli myös väärän tie­           nuste vastuulliseen jätteenkäsittelyyn ja
lainen summaili puheenvuorossaan            don oikaiseminen laivalla käsitellyn        toisaalta, miten optimoida satama-aika
hankkeen tuloksia. Hänen mukaansa           käymäläjäteveden ja talousveden biolo­      myös jätekäsittelylle sopivammaksi.
jo nyt, lyhyessä ajassa on saatu merkit­    gisesta olemuksesta. Harmaaveteen jää
täviä muutooksia aikaan, kun on jaettu      aina vesistölle haitallisia mikrobeja ja       – Kaikki voivat tulla mukaan kan­
laivoille ja varustamoille infoa. Esimer­   bakteereja. Asia todennettiin ottamalla     tamaan vastuunsa merten ja erityi­
kiksi ”no-special-fee” eli rahtialukselta   laivojen jätevesitankeista vesinäytteitä.   sesti Itämeren tilasta, kuten ministeri
satamaan tullessaan veloitettava jäte­      Ongelmaksi koettiin myös jätteiden          Harakka hyvin totesi, projektipäällikkö
maksu, jätti satamaan jätteitä tai ei, oli  lajittelu. Eri maissa käytänteet poikkea­   Mikkolainen kannusti.
tuttu vain kolmasosalle rahtialuksia.       vat toisistaan, eikä laivoilla välttämättä
Huolestuttavaa oli, että jopa kaksikol­     ole riittävää tietoa. Myös eri hankin­          Seminaaritallenne ja lisätietoa
masosaa rahtialuksista on päästänyt         tojen yhteydessä laivoille kulkeutuu            hankkeesta ja sen tuloksista
jätevetensä mereen määräysten mukai­        turhan paljon pakkausjätettä, joista
sen sallitun etäisyyden rajoissa.           tulisi tavarantoimittajia opastaa.                https://www.youtube.com/
                                                                                              watch?v=34HjgVZfXzw
   Satamien, laivameklareitten ja VTS-         Tärkeä osa hanketta oli laivoilla
keskusten kautta laivoille jaettavassa      muodostuvien ruokajätteiden ra­                   https://www.bsag.fi/fi/toiminta/
täysin uudessa tietopaketissa kerrotaan     vinteiden hyötykäyttö esimerkiksi                 harmaat-vedet-meriliikenteessa
muun muassa jätemaksusta ja sen             biokaasuksi, maanparannusaineiksi
sisällöstä. Lisäksi hankkeessa kartoitet­   tai lämmöntuotantoon. Esimerkiksi
tiin jätehuollon arvoketjuja satamassa      Rauman satamassa ruokajätteistä
yhteistyössä Kokkolan, Oulun ja Rau­        tehdään kaukolämpöä. BSAG:n rooli
man sataman kumppaneiden kanssa.            on hankkeen kautta saattaa yhteen
Mukana pilottina oli siis kolme erilais­    arvoketjun eri osapuolia haastattelujen
ta satamaa ja niiden erilaiset arvoket­     ja työpajojen kautta.
jut. Haastattelujen perusteella tunnis­
tettiin nykytilanne sekä työpajoissa ja     TIETO JA TIEDONKULKU on monessa
seminaarissa löydettiin konkreettisia       asiassa tulppa. Hankkeen tuottamien
parannusehdotuksia, joita nyt sitten        työkalujen ja käytänteiden kautta tie­
lähdetään toteuttamaan.                     toa kulkee entistä paremmin laivoille,
                                            jossa jätettä eri muodoissaan syntyy.
   – Haastattelujen perusteella ha­         Vielä on kuitenkin tehtävää. Yksi kehi­
vaittiin olevan tiedonpuutetta maissa       tyskohta on satamien vaikeaselkoinen
toimivien arvoketjun eri osallisten roo­    jätteen käsittelyhinnoittelu. Pohdit­
leista ja toiminasta, jota onnistuimme      tavaksi jää, tulisiko Itämerelle luoda
hankkeen avulla oikaisemaan, Mikko­         ”no-special-feen” lisäksi jokin lisäkan­
lainen kertoo.

                                                                                        Pauli Aalto-Setälä ja Elisa Mikkolainen
                                                                                                                    Albatrossi | Albatrossen 9
   4   5   6   7   8   9   10   11   12   13   14