Page 10 - Albatrossi_Albatrossen_2_2023

Merenkulku | Suomen lipun kilpailukyky

Suomen lipun kilpailu-
kyvyn varmistaminen
on Suomelle elintärkeää

Suomen lipulla seilaavan kauppalaivaston miehistökustannusten palautusjärjestelmä,
eli kansankielellä merenkulun tuki, sekä Merimieseläkekassan saama valtionosuus
maksussa olevasta eläkemenosta on viimeisten kuukausien aikana herättänyt paljon
mielenkiintoa eri intressiryhmissä ja mediassa. Viimeisimpänä mainittakoon hallitus­
neuvottelut Säätytalolla. Järjestelyillä on kuitenkin taustansa ja tarkoituksensa.

Teksti Marina Paulaharju Kuva Finnlines

KANSALLISELLA LIPULLA seilaavan tonnis-
ton merkitystä koronapandemian tapai-
sissa tilanteissa ja Venäjän hyökkäyssodan
aiheuttamassa geopoliittisessa tilanteessa ei
voi väheksyä. Suomen sijainti Pohjolan pe-
rukoilla ja yhteinen, noin 1 300 kilometrin
mittainen raja itäisen naapurimaamme
kanssa tekevät Suomesta käytännössä saa-
ren. Suomen viennistä ja tuonnista 95
prosenttia kulkee meritse. Merikulje-
tuksia hoitavat niin matkustaja-, roro/
ropax- kuin lastialukset. Näistä osa on
Suomen lipulla seilaavia, mutta Huolto-
varmuusorganisaation Vesikuljetuspoolin
selvityksen mukaan tonnistoa ei ole poik-
keustilannetta varten kansallisella lipulla
riittävästi. Matkustaja-alusten osuus
kuivarahtikuljetuksista on 65 prosenttia.
On hyvä muistaa, että meritse kulkee
muun muassa tärkeitä elintarvikkeita ja
lääkkeitä. Poikkeustilanteessa valtio voi
määrätä vain omalla kansallisella lipulla
seilaavan tonniston toimimaan huolto-
varmuustehtävissä. On lisäksi tärkeää
huomioida suomalaisten merenkulkijoi-
den tärkeä rooli myös poikkeustilantees-
sa. Laivat eivät kulje ilman miehistöä ja
poikkeust­ilanteessa merenkulkijat kuu-
luvat ns. VAP-henkilöstöön. Kansallisella
tonnistolla ja miehistöllä on siis todella

10 Albatrossi | Albatrossen