Page 19 - Pelastusalan-ammattilainen-1-2022
P. 19
19
Henkilöstöraportissa arvioidaan SPAL odottaa valtakunnallista
pelastusalan henkilöstötarvetta palvelutasomäärittelyä
Pelastustoimen talous- ja henkilöstötieto- VIIME VUODEN lopussa päättynyt ja Tiedolla johtamisen kehittämisen
jen osalta alan on seurattava henkilöstön helmikuun alussa loppuraporttinsa ja yhtenäisen suorituskykyhallinnan
määrää, koulutustasoa ja suorituskykyä. julkaissut sisäministeriön pelastustoimen nostaminen esiin raporteissa on Nikulan
Talous- ja henkilöstönäkökulmat on ja siviilivalmiuden suorituskykyhanke mielestä olennaista. Hän toivoo, että
otettava osaksi pelastustoimen kokonais- esittää pelastustoimen riskinarviointiin ja suorituskykyhankkeen tulosten toimeen-
valtaista tarkastelua. suorituskykysuunnitteluun valtakunnalli- pano jatkuu niin, että tulokset näkyvät
suutta ja yhteneväisyyttä. hyvinvointialueilla parempana pelastus-
Yhtenäisen seurannan ja analysoinnin toimen palveluna asukkaille.
tulee olla vuosittaista, jotta tiedolla joh- Suomen pelastusalan ammattilaiset
taminen ja strateginen ohjaus paranevat. SPALin järjestön johtaja Kim Nikula näkee -- Pelastustoimen palvelutason mää-
Pelastusalalla tarvitaan tilannekuva pe- tavoitteiden olevan oikean suuntaisia. ritys on jäämässä uusille hyvinvointialu-
lastuslaitosten taloudesta, rahoituksesta eille. Tilanteessa on selvä ristiriita, sillä
sekä julkisen talouden suunnitelmasta. -- On ehdottoman tärkeää, että sisäministeriö johtaa pelastustoimea ja
viranomaistoiminta on valtakunnalli- alueiden rahoitus tulee jatkossa valtiolta.
-- Myös asiakaslähtöisen toiminta- sesti yhdenmukaista ja laadukasta.
tavan kehittämisestä tulisi huolehtia. Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että -- Hyvinvointialueet aloittavat pian,
Tämä edellyttää asiakastiedon jatkuvaa alueet ovat erilaisia, mutta kansalaisten joten niiden pelastustoimen palvelutason
ylläpitoa, raportissa todetaan. kohtaamat onnettomuudet samanlaisia, ohjaukselle tulee kiire.
Nikula sanoo.
Toimintavalmiuden lakisääteiselle ta-
solle saattaminen ja varallaoloa korvaavat
järjestelmät aiheuttavat pelastuslaitoksiin
yhteensä noin 1 000 päätoimisen pelasta-
jan lisätarpeen vuoteen 2030 mennessä.
Tämän lisäksi pelastusalan eläköitymisen-
nuste vuosille 2020--2030 on lähes 1 500
henkilöä. n
