Page 15 - Pelastusalan-ammattilainen-1-24

P elastusalan ammattilainen -lehti tiedusteli – Viestini valtiovallalle on, että pitäkää se, mitä olette
tammikuussa 21 hyvinvointialueelta vuoden luvanneet. Hyvinvointialueiden vastuulla taas on, että ope-
2024 taloustilanteesta ja säästötavoitteiden ratiivisen henkilöstöresurssin ja erityisesti pelastusyksiköissä
vaikutuksista pelastustoimelle. Kyselyyn vas- toimivien pelastusalan ammattilaisten määrää ei vähennetä.
tasi 11 hyvinvointialuetta.
Kaikilla kyselyyn vastanneilla alueilla Koulutukseen on panostettava vahvasti ja siihen on osoi-
tettava tarvittava rahoitus. Pelastustoimesta eläköityy vuoteen

vuoden 2024 talousarvio on alijäämäinen. Alijäämien suuruus 2030 mennessä noin 1 150 pelastusalan ammattilaista. Lisäksi

vaihtelee 10 miljoonasta eurosta noin 75 miljoonaan euroon. aikaisemmista toimintavalmiuspuutteista johtuen pelastustoi-

Pelastustoimen talouden alijäämien syyt ovat varsin yh- messa on 1 350 ammattilaisen henkilöstövaje. Pelastustoimi tar-

teneväisiä hyvinvointialueilla sisäministeriön tuoreen selvi- vitsee 2 500 koulutettua ammattilaista vuoteen 2032 mennessä.

tyksen mukaan: palkkaharmonisaatio, palkkaratkaisu, korkea

inflaatio ja merkittävät hinnankorotukset ostopalveluissa. UNOHTUUKO HENKILÖSTÖ SÄÄSTÖPAINEISSA? Puolet alueista

ilmoitti säästötoimilla olevan vaikutuksia pelastustoimen

PELASTUSTOIMI OSALLISTUU SÄÄSTÖTALKOISIIN. Hyvinvoin- henkilöstölle. Henkilöstöä koskevien yt-neuvottelujen ilmoi-

tialueet ja olosuhteet eroavat, myös säästämisen keinovalikko tettiin olevan lähinnä toiminnan ja tehtävien muutoksia.

vaihtelee. Alueilla suunnitellaan muun muassa kokonaishenkilöstö-

Kahdeksalla alueella pelastustoimessa on pidetty, aloitettu määrän vähentämistä, tehtävänkuvien ja viransijoituspaikko-

tai suunniteltu pidettäväksi säästöihin tähtäävät yt-neuvot- jen muutoksia tai toimialueorganisaation rakenteiden muok-

telut. Kaksi aluetta ilmoitti, ettei yt-neuvotteluille ole kausta. Myös sijaisten palkkaamiseen tarkoitettuja

tarvetta. määrärahoja on supistettu.

Enemmistö alueista ilmoitti pelastustoimeen ”Meillä on – Haastavasta taloustilanteesta huolimat-
kohdistuvista säästötavoitteista, jotka vaihtelevat merkittävä ta ei ole aika säästää, vaan on aika investoi-
alueittain noin 100 000 euron ja useamman da. Taloudelliset haasteet eivät ole syy leika-

miljoonan euron välillä. operatiivisen ta pelastustoimesta ja pelastusalan ammat-

Pelastustoimen ja ensihoidon määrära- henkilöstön tilaisten määrästä, ei myöskään kansalaisten
hoja on sopeutettu ja investointeja siirretty. vaje pelastus­ turvallisuudesta. Seuraamme tilannetta
Säästöjä kohdistetaan pääosin suunniteltuihin herkällä korvalla ja tarvittaessa viemme
kalusto- ja laitehankintoihin. Osalla alueista palo- toimessa.” alueiden palvelutasopuutteet aluehallinto-

asemainvestoinnit ovat jäissä. viraston arvioitavaksi, Nikula toteaa.

Muutamat kyselyyn vastanneista saavat kohdennet-

tua rahoitusta uusien virkojen perustamiseen, käyttötalou- PALVELUTASOPUUTOKSISTA ISO LOPPULASKU. Lähes-

teen tai palvelutasopuutteiden korjaamiseen. Summat vaihte- kään kaikille hyvinvointialueille ei ole myönnetty lainanotto-

levat 100 000 eurosta noin yhteen miljoonaan euroon. valtuuksia, mikä tekee investointien toteuttamisesta haasteel-

Pelastustoimi on talousvaikutuksiltaan pieni toimiala lista vuoden 2024 jälkeen. Säästöt eivät välttämättä vaikuta

hyvinvointialueilla. Sen osuus vuoden 2023 yleiskatteisesta palveluihin heti, mutta pidemmällä aikavälillä palvelutasosta

rahoituksesta oli hieman yli kaksi prosenttia. joudutaan todennäköisesti tinkimään.

– Meillä on merkittävä operatiivisen henkilöstön vaje pe-

YHDENVERTAISET, AIEMPAA PAREMMAT PALVELUT? Hyvin- lastustoimessa. Mikäli pelastusyksiköitä ei ole riittävästi val-

vointialueiden perustamisen tarkoitus oli se, että palvelut ovat miudessa ja toiminnassa, ihmishenki sekä alueiden, yritysten

kansalaisille yhdenvertaisia ja aiempaa paremmin saavutetta- ja viranomaisten tekninen infrastruktuuriomaisuus vaarantuu.

vissa. Hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoituksen riittä-

– Nykyisen Petteri Orpon hallituksen ja edellisen Sanna vyyttä haastavat vielä pitkälle 2030-luvulle muun muassa

Marinin hallituksen, ja siten myös valtiovallan tahtotila on, hyvinvointialueiden talouden sopeutustoimet, pelastajapula

että pelastuspalvelut turvataan. Nyt todellisuuden ja tahtoti- sekä varallaoloa korvaavat ratkaisut ja tietojärjestelmien uu-

lan välillä on merkittävä ristiriita, järjestön johtaja Kim Nikula distamistarpeet.

sanoo. – Nyt on kyettävä ennakoimaan ja katsomaan pidemmälle.

Pelastustoimessa budjetit on ruuvattu jo valmiiksi tiukalle, Mikäli valtiovalta ja hyvinvointialueet eivät investoi pelastus-

joten pienimmätkin sopeutustoimet tuovat lisähaasteita la- toimeen, uhkana on pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden

kisääteisten lähipalvelujen järjestämiselle. Lisäksi jo olemassa rapautuminen. Loppulasku kerrannaisvaikutuksineen voi olla

olevia ja tunnistettuja palvelutasopuutteita ei saada korjattua. arvaamattoman suuri koko yhteiskunnalle, Nikula painottaa. ✖

15