Page 53 - Kajaani-kaupunki-Varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022-2

4.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kieleen ja kulttuuriin liittyvien näkökohtien kat-
sotaan koskevan jokaista varhaiskasvatukseen osallistuvaa lasta. Lasten vaihtelevat kielelli-
set ja kulttuuriset taustat ja valmiudet nähdään yhteisöä myönteisellä tavalla rikastutta-
vana. Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa kielet, kulttuurit ja katsomukset ni-
voutuvat osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta.

Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi saada varhaiskas-
vatusta lapsen äidinkielenä olevalla suomen, ruotsin tai saamen kielellä. Viittomakieltä
käyttävälle lapselle voidaan antaa varhaiskasvatusta viittomakielellä. Varhaiskasvatusta voi-
daan antaa myös romanikielellä.96 Varhaiskasvatuksessa voidaan käyttää myös muita kieliä,
kun se ei vaaranna varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saa-
vuttamista. Tällöin tulee huolehtia myös lasten äidinkielenä olevan suomen/ruotsin kielen
taidon kehittymisen tukemisesta. Henkilöstön, huoltajien ja eri kulttuuriyhteisöjen keski-
näisellä yhteistyöllä edistetään lasten ja perheiden kulttuuriperinteen jatkumista ja tuetaan
lasten mahdollisuutta ilmentää omia kulttuuritaustojaan. Kaksi- ja monikielisissä ympäris-
töissä lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen.

Varhaiskasvatukseen osallistuu lapsia, jotka puhuvat äidinkielinään sekä ruotsia että suo-
mea. Näiden kaksikielisten lasten kielellisen kehityksen sekä identiteettien kehityksen kan-
nalta on tärkeää, että molempia kieliä tuetaan ja lapsia kannustetaan niiden käyttöön.

Saamelaislasten varhaiskasvatuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten saame-
laista identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan sekä antaa lapsille mahdollisuus
opetella saamelaisia perinnetietoja ja -taitoja. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jonka oi-
keuksista omaan kieleen ja kulttuuriin on säädetty perustuslaissa97. Toiminnassa hyödyn-
netään lähiympäristöä sekä yhteistyötä huoltajien ja saamelaisyhteisön kanssa. Silloin kun
varhaiskasvatus järjestetään jollakin kolmesta saamen kielestä, sen erityisenä tavoitteena
on vahvistaa kielen kehittymistä, ymmärtämistä ja käyttöä. Tavoitteena on lisätä lasten val-
miuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä.
Henkilöstö vahvistaa saamen kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä yhteistyössä huoltajien
kanssa.

Romanilasten varhaiskasvatuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten myönteistä
identiteettikehitystä ja tietoisuutta omasta historiastaan ja kulttuuristaan sekä lisätä lasten
osallisuutta yhteiskunnassa. Lisäksi tuetaan lasten kielellistä kehitystä yhteistyössä lasten
huoltajien ja romaniyhteisön kanssa. Mahdollisuuksien mukaan lapsille järjestetään tilai-
suuksia käyttää ja omaksua romanikieltä. Henkilöstö vahvistaa romanien kieli- ja kulttuuri-
perinnön säilymistä yhteistyössä huoltajien kanssa.

96 Varhaiskasvatuslaki 8 § ja HE 40/2018 vp, s. 88–89 sekä viittomakielilaki (359/2015)
97 Suomen perustuslaki (731/1999) 17 § 3 momentti

52