Page 54 - Kajaani-kaupunki-Varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022-2

Viittomakieltä käyttävien lasten varhaiskasvatus voidaan toteuttaa joko viittomakielisessä
ryhmässä tai ryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lap-
sista. Viittomakieli voi olla lapsen äidinkieli, ensikieli tai toinen kieli. Viittomakieltä käyttävät
lapset voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia. Viittomakielisen varhaiskasvatuksen
tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä antamalla heille
mahdollisuus käyttää ja omaksua suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä yhteis-
työssä huoltajien kanssa. Tavoitteena on myös lisätä lasten valmiuksia toimia erilaisissa kie-
liympäristöissä sekä vahvistaa lasten suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakielistä
ilmaisua ja viittomavarantoa.

Varhaiskasvatuksessa tuetaan monipuolisesti vieraskielisten ja monikielisten lasten kieli-
taidon sekä kieli- ja kulttuuri-identiteettien ja itsetunnon kehittymistä. Suomen/ruotsin kie-
len taidon kehittymistä edistetään tavoitteellisesti ja pedagogisesti suunniteltuna kielellisten tai-
tojen ja valmiuksien osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien. Monipuolisten
vuorovaikutustilanteiden ja oppimisympäristöjen avulla lapsille tarjotaan mahdollisuuksia
käyttää ja omaksua suomea/ruotsia toisena kielenä erilaisissa kasvatus- ja opetustilanteissa. Suo-
men/ruotsin kielen omaksumisen lähtökohtana on arkielämän konkreettinen kieli ja sen
ilmaisuvaranto. Kielen ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toi-
siinsa. Lapsi saa valmiuksia havaintojen tekemiseen sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja
mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen ja itselleen sopivalla tavalla. Osa lapsista tutus-
tuu suomalaiseen kulttuuriin ja suomen/ruotsin kieleen vasta tullessaan varhaiskasvatuk-
seen. Lapsen kielen kehitykseen liittyvää suomen/ruotsin kieleen tutustumista ja opettelua ei tule rin-
nastaa varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen (luku 5). Huoltajille kerrotaan suomalaisen varhais-
kasvatustoiminnan tavoitteista, sisällöistä ja menetelmistä. Huoltajien kanssa keskustel-
laan perheen kielellisestä ympäristöstä, kielivalinnoista, monikielisten ja -kulttuuristen
identiteettien muodostumisesta sekä äidinkielen tai -kielten kehityksen vaiheista ja merki-
tyksestä. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lapsille järjestetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua myös omaa
äidinkieltään tai omia äidinkieliään. Oma äidinkieli sekä suomen/ruotsin oppiminen toi-
sena kielenä rakentavat pohjaa lasten toiminnalliselle kaksi- ja monikielisyydelle. Vastuu
lasten oman äidinkielen tai omien äidinkielien ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämi-
sestä on ensisijaisesti perheellä. Tarvittaessa huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa
käytetään tulkkia, jolla varmistetaan molemminpuolinen ymmärrys.

Kaksikielinen varhaiskasvatus
Kaksikielisen varhaiskasvatuksen järjestäminen perustuu kunnan tai yksityisen toimijan
päätökseen. Kaksikielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyödyntää lasten varhaisen
kielenoppimisen herkkyyskautta tarjoamalla lapsille tavanomaista monipuolisempaa kieli-
kasvatusta. Lapsille tarjotaan tilaisuuksia omaksua kieliä ja käyttää niitä toiminnallisesti ja
leikinomaisesti. Samalla luodaan pohjaa elinikäiselle kielten opiskelulle. Tavoitteena on,
että toiminta monikielisessä ympäristössä herättää lasten kielellisen uteliaisuuden ja ko-
keilunhalun. Myös monenlaiset kulttuurit kohtaavat luontevasti tällä tavoin järjestetyssä
varhaiskasvatuksessa.

53