Page 35 - Rakenteellinen_energiatehokkuus_korjausrakentamisessa

4.1.1 Vaurio tai tekninen käyttöikä

Korjaushankkeen lähtötilanne on yleensä teknisen käyttöiän päättyminen, vaurioituminen, vikaantuminen tai käyttäjien
tarpeista johtuva rakennuksen ominaisuuksien parantaminen. Rakennuksen korjaushanke tulisi olla suunniteltua, jotta eri
rakennusosien ikääntymisen tuomiin vaurioihin osataan varautua ajoissa. Korjaukset ovat osa kiinteistön suunnitelmallis-
ta kunnossapitoa. Rakennukseen voi myös tulla ennakoimattomia vaurioita, jotka käynnistävät korjaushankkeen. Lisäksi
käynnistävänä tekijänä saattaa olla jokin muu tarve esimerkiksi paremman kiinteistön palvelutason, käytettävyyden tai
arvon näkökulmasta.
Korjaustavan valinnan tulee perustua sekä rakennuksen kunnossapitosuunnitelmaan (PTS, joka sisältää mm. kiinteistönpi-
toon kuuluvat ylläpito- ja korjaussuunnitelmat aikatauluineen), että usein myös julkisivun ja teknisten järjestelmien kuntoa
tarkentavaan kuntotutkimukseen. Tähän tulisi sisältyä myös energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet korjausten
yhteydessä. Esimerkiksi julkisivujen osalta suunnitelma sisältää periaatepäätökset siitä, käytetäänkö julkisivut elinkaarensa
loppuun ja uusitaan vasta, kun se on välttämätöntä.
Julkisivujen elinkaarta voidaan pidentää edellä mainitussa tapauksessa kohdennetuilla paikkakorjauksilla (Nieminen et al.
2013).
Peruskorjauksessa vanha julkisivupinta puretaan ja ulkoseinät rakennetaan lämmöneristyskerroksesta ulospäin kokonaan
uudestaan. Vaihtoehtona on myös vanhan julkisivun lisälämmöneristäminen purkamatta vanhoja rakenteita. Lisäläm-
möneristysratkaisun edellytyksenä on se, että julkisivun kunto on riittävä, jotta se voidaan jättää paikalleen sellaisenaan
tai käyttämällä mahdollisesti lisäkiinnikkeitä sisempiin rakennekerroksiin. Lisälämmöneristysvaihtoehdossa rakennuksen
julkisivuun asennetaan uusi julkisivupinta. Lisälämmöneristysvaihtoehtoon liittyy usein myös ikkunoiden aseman siirto
ulommas tai ikkunoiden vaihto. Rakenneosien liittymät, kuten ikkunoiden, ovien, rakennukseen liittyvien katosten ja par-
vekkeiden liittymät, joudutaan tekemään uudelleen, kun rakennepaksuudet muuttuvat alkuperäisistä. Samoin tämä voi
johtaa tarpeeseen muuttaa katon räystäsrakenteita.
Rakennustiedon julkaisema KH-kortisto on kokoelma tietokortteja, joissa on kiinteistönpidon ohjeita, säännöksiä ja tarvi-
ketietoa (https://www.rakennustieto.fi/index/tuotteet/kh.html). Rakennustiedon KH korjaus -kokonaisuudesta löytyy ”asun-
tojen korjaushankkeen hankesuunnittelu” (KH 90-00593 2016), jossa kuvataan sekä tarveselvitys että hankesuunnittelu.
Kuva 8 esittää kustannusten määräytymisen korjausrakentamisen eri vaiheissa. Kuvasta on pääteltävissä, että tarveselvi-
tyksen aikana määräytyy kustannuksista 2/3 ja vastaavasti hankesuunnittelun loppuun mennessä määräytyy 3/4 kustannuk-
sista. Kuvan kautta on helppo nähdä sekä tarveselvityksen että hankesuunnittelun tärkeys korjausrakennushankkeessa.
Hyvällä (alku)vaiheen suunnittelulla voidaan vaikuttaa olennaisesti hankkeen kokonaiskustannuksiin. Laadukkaiden to-
teutusten valinta tyypillisesti pienentää käytönaikaisia kustannuksia.

33