Page 61 - Kajaani-kaupunki-Varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022-2

suomea toisena kielenä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa, pienryhmätoiminnassa ja
yksilöopetuksena. Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään Kajaanin kaupungin varhaiskasva-
tuksen kotouttamisohjelmaan ja Teamsiin koottuja kieli- ja kulttuurityössä käytössä olevia
toimintamalleja ja materiaaleja.

Jokaisessa päiväkodissa on nimetty kieli- ja kulttuurityön yhteyshenkilö, joka huolehtii osal-
taan yksikkönsä tiedottamisesta kieli- ja kulttuurityöhön liittyvissä asioissa. Yksikköjen yh-
teyshenkilöt perehdyttävät, ohjaavat ja neuvovat henkilöstöä niissä ryhmissä, joissa on eri
kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia.

Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. Lapsia kannus-
tetaan ylläpitämään omaa kulttuuriaan, lisäämään tietoisuuttaan omasta historiastaan
sekä kunnioittamaan ja arvostamaan omaa kieltään sekä erilaisia perinteitä ja tapoja.
Lasta rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään. Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta
sovitaan yksilökohtaisesti lapsen ja huoltajien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma-
keskustelussa ja sovitut toimintatavat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Lapsen kielenkehitystä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti.

Lapsen suomen kielen kehittymistä tuetaan monipuolisesti arjen eri tilanteissa. Suomen
kielen opiskelu on tavoitteellista, systemaattista, havainnollista, aktiivista ja toiminnallista.
Suomen kielen oppimisen tukena käytetään KieliPeda-materiaalia. Lisäksi voi käyttää
muun muassa Kili-, Halinalle-, Lauran Päivä-, Pienten kielireppu- ja Repun takanassa -ma-
teriaaleja. Opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa voidaan käyttää internetissä olevia
materiaalia sekä digitaalisia laitteita. Lapsen suomen kielen oppimista tuetaan muun mu-
assa leikkien, pelien, draaman, satujen, keskustelujen ja arjen vuorovaikutustilanteiden
kautta. Puheen tukena käytetään muun muassa kuvia, tukiviittomia, eleitä ja ilmeitä sekä
esimerkiksi videointia. Kuvitettu ympäristö ja digitaalinen välineistö edistää vuorovaiku-
tusta niin lasten kuin huoltajienkin kanssa.

Lasten huoltajia kannustetaan käyttämään omaa äidinkieltään monipuolisesti perheen
arjessa. Varhaiskasvatuksen yhteistyössä huoltajien ja eri kulttuuriyhteisöjen kanssa edis-
tetään lapsen kulttuuriperinteen jatkumista sekä tuetaan lapsen mahdollisuutta ilmentää
omaa kulttuuritaustaansa varhaiskasvatuksessa. Jokaisen lapsen kulttuurin ja äidinkielen
tulee olla osa lapsen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä. Ne voivat näkyä varhaiskas-
vatuksen arjessa esimerkiksi seuraavin keinoin: lasten äidinkieliset tervehdykset päiväko-
din eteisessä, lapsen nimen äidinkielinen kirjoitusasu naulakossa sekä valokuvien ja PCS-
kuvien käytössä. Lisäksi erilaisiin kulttuureihin voidaan tutustua esimerkiksi kirjojen, ku-
vien, karttojen ja musiikin välityksellä sekä eri kulttuureja esittelevien teemaviikkojen
avulla.

60